“Tee parhaasi” on fraasi, jonka jokainen lapsi osaa. Se on “vapaudu vankilasta”-kortti mihin tahansa. Kun lapselle kerrotaan että sinun pitää vain tehdä parhaasi, niin ennemmin tai myöhemmin lapsi tajuaa, että sen fraasin sanomalla välttyy kaikelta kritiikiltä.
Olen törmännyt useampaan lapseen, jotka tätä fraasia osaavat käyttää. Ongelmaahan ei ole niin kauan, kun lapsi oikeasti yrittää parhaansa. Mutta oman kokemukseni mukaan suurin osa lapsista on niin fiksuja, että ymmärtävät nopeasti että yrittämisellä ei oikeastaan ole väliä. Riittää että tekee jotain ja sanoo yrittäneensä parhaansa. Eihän kukaan välttämättä tiedä, että se tehty yritys oli varsin kaukana parhaasta. Ja kuka edes pystyy sanomaan koska toinen on tehnyt parhaansa?
Sama ongelma jatkuu aikuisena. Kun ihminen on koko elämänsä päässyt hieman helpommalla, koska vaatimustasona kaikessa on ollut parhaansa yrittäminen, niin jatkuu tämä helposti myös aikuisiällä.
Fakta on kuitenkin se, että parhaansa yrittäminen ei riitä. Elämässä on olemassa asioita joissa Yodan viisaus Star Warsista on totta: “Do or do not, there is no try”.
Sinun pitää nousta sängystä ylös, jotta ehdit töihin kahdeksaksi. Tultuasi työpaikalle kaksi tuntia myöhässä, on turha väittää pomolle että yritit parhaasi mukaan herätä ajoissa, mutta epäonnistuit.
Tai sinun pitää kirjoittaa raportti ja palauttaa se tiettyyn päivämäärään mennessä. Käytät aikasi kissavideoita katsellen ja määräpäivän jälkeen sanot pomollesi että yritit parhaasi, muuta ei voi vaatia.
Ei elämä toimi niin.
Elämässä on kyse siitä, että teet sen mitä sinulta odotetaan. Sen mitä pitää tehdä. Ei sillä ole mitään väliä yritätkö parhaasi, tee se mitä sinun pitää tehdä.
Mikäli et halua tehdä vaikeita asioita, niin voit valita helpomman työn ja sitä kautta tekemisen puolesta helpomman elämän. Se voi tarkoittaa että saat työstäsi vähemmän palkkaa ja muita etuuksia, mutta eipähän tarvitse tehdä niin kauheasti.
Tottakai on olemassa asioita, joissa yritys voi epäonnistua. Mutta juju on siinä, että sitten yritetään niin kauan kuin onnistutaan. Pieni lapsi epäonnistuu satoja kertoja elämänsä aikana, mutta yrittää aina uudelleen. Kunnes hänelle kerrotaan että yrittäminen riittää.
Epäonnistuminen on sallittua, mutta epäonnistumisten pitää johtaa lopulta onnistumiseen, tai suunnitelman vaihtamiseen. Pelkkä yrittäminen ei riitä mihinkään.