En ole koskaan varsinaisesti ollut sellainen henkilö, joka jaksaa istua päiväkausia tekemättä mitään. Jos ollaan rehellisiä, niin jopa viiden minuutin odotus bussipysäkillä tuottaa minulle harmaita hiuksia.
Ennen tuon ajan täytti musiikin kuuntelu, nykyisin lyhyemmät tyhjät hetket valtaa älypuhelin. Luonnollisesti joskus tekee hyvää olla tekemättä mitään, mutta odottamaton tai tarkoitukseton tyhjä aika on se, josta en ole koskaan pitänyt.
Omasta ajankäyttöpreferenssistäni johtuen kalenterini on jotakuinkin aina täynnä. Lapsen syntymä lisäsi mukavasti haastavuuskerrointa kalenterinhallintaan. Olenkin joutunut kehittämään erilaisia keinoja hallita aikaani.
Näillä keinoin pidän oman ajankäyttöni järkevänä:
Sähköinen ja jaettava kalenteri
On sanomattakin selvää, että käytän sähköistä kalenteria. Oma oletukseni on, että näin tekee suurin osa ihmisistä, vaikka edelleen analogisten kalentereiden ystäviäkin löytyy.
Olemme vaimoni kanssa jakaneet kalenterimme toistemme kanssa, jotta oman kalenterin suunnittelu on helpompaa.
Kaiken merkitseminen kalenteriin
Olen kalenterin käytössä kohtalaisen pedantti. Jos jotain menoa ei ole kalenterissa niin sitä ei periaatteessa ole olemassa. Poikkeuksena pidän ad hoc menoja. Niitä kun voidaan sopia samana päivänä, olettaen että kalenterissa on tilaa.
Yhtä tärkeää, kuin asioiden merkitseminen kalenteriin, on sen noudattaminen. Pyrin aina siihen, että teen juuri kalenteriin merkittyä asiaa. Koen että kalenterin käyttö on aika turhaa, jos sitä ei meinaa noudattaa.
Logistinen suunnittelu
Pyrin suunnittelemaan kalenterini niin, että se on logistisesti järkevä. Todella paljon asioita tapahtuu työmatkojen molemmin puolin.
Yleensä salilla käyminen, jalkapalloharjoitukset sekä toimiston ulkopuolella pidettävät palaverit ovat yleensä sijoitettu työmatkojen varrelle.
Viikonloppuisin saatan järjestää vierailun sukulaisen luona ihan vain siksi, että olen sattumalta menossa johonkin toiseen tapahtumaan lähelle.
Teemapäivät
Kenties huono termi, mutta koskee erityisesti työntekoa. Olen määritellyt itselleni tietyt päivät viikosta, joihin pyrin keskittämään tiettyyn teemaan liittyvät tehtävät.
Esim. tietyt päivät käytän markkinointiin, tietyt päivät hallintoon ja tietyt päivät myyntiin.
Tällä tavoin fokus pysyy paremmin asiassa. Lisäksi moniajon välttäminen on helpompaa, jolloin töiden tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa.
Säännöllinen ja keskittynyt ajanhallinta
Istun säännöllisesti alas ja suunnittelen ajankäyttöäni. Tietyt tapahtumat syötän kalenteriini pidemmäksi aikaa ja näiden ympärille rakennan muun kalenterini.
Yleensä vietän töissä torstai-iltapäivän suunnitellen seuraavan viikon kalenteriani. Sama tapahtuu kotona sunnuntaisin yhdessä vaimon kanssa.
Tuskin nämä keinot ovat mitenkään maailmaa mullistavia, mutta itse olen kokenut niiden helpottavan omaa elämää todella paljon. Huomaan saavani kohtalaisen paljon aikaan ja pitäväni kaaoksen jotenkin hallinnassa.
Jouduin muutaman kuukauden toimimaan useassa asiassa niin nopeasti että en ehtinyt kalenteria käyttää ja siksi esimerkiksi blogin kirjoittaminen on jäänyt vähän vähemmälle.
Onneksi sain kalenterini jotenkin järjestykseen tammikuun alkupuolella ja nyt toimintaani ohjaa jälleen suunniteltu kalenteri.