Tästäkin on varmasti kirjoitettu ja puhuttu ihan riittämiin, mutta silti se ei itselleni mahdu tajuntaan:
Joku lahopää pamauttaa kuorma-auton väkijoukkoon ja auton pysähdyttyä tappaa satunnaisesti vastaantulevia kunnes saa itse surmansa. Lehtien toimituksissa hierotaan käsiä yhteen, helppoa uutisoitavaa taas hetkeksi.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi terrori-iskuista uutisoidaan. Toki pitää kertoa iskun tapahtuneen, jotta ihmiset ymmärtävät mitä maailmalla tapahtuu. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että iskuja pyöritellään useita päiviä otsikoissa.
Terrori-iskujen päälimmäisenä tarkoituksena on aiheuttaa kauhua ja pelotella. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta “terrere”, joka tarkoittaa sananmukaisesti “aiheuttaa kauhua, pelotella”.
Maksimoidakseen aiheutetun kauhun ja pelon, terroristit toivovat mahdollisimman suurta julkisuutta. Aina vaan parempi, mikäli iskun tekijä saadaan mukaan uutisointiin. Jos kyse on terroristijärjestöstä, niin järjestön nimikin saattaa riittä. Mutta länsimainen media pitää huolensa siitä, että myös itse henkilö iskun takana saa nimensä näkyviin.
Mielestäni näin ei pitäisi koskaan tehdä. Mikäli terrorismia ei haluta tukea ja iskujen tekemiseen kannustaa, pitäisi niillä saatu julkisuus pitää minimissä.
Täysin sama asia koskee muita joukkosurmia, missä ainoa tarkoitus on tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Kun näistä surmista uutisoidaan ja niiden tekijöiden naamaa ja nimeä levitetään lehtien sivuilla, niin tämä ei ainakaan ehkäise tulevia tekoja.
Mielestäni on täysin absurdia, että helpoin tapa päästä tunnetuksi henkilöksi länsimaissa, on hankkia itselleen ase ja tappaa mahdollisimman montaa ihmistä.
Kaikki tietävät kuka on Anders Behring Breivik. Todennäköisesti moninkertainen määrä ihmisistä on lukenut hänen manifestinsa hänen tekojensa takia. Breivikistä on kirjoitettu kirja, hänestä on tehty näytelmiä sekä runo. Olisiko näin tapahtunut, mikäli tekijän nimeä ja naamaa ei olisi koskaan julkaistu, kun mies kerran saatiin kiinni ilman julkisuuden apua?
Suomessa sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmaajat ovat päässeet ainakin laulun sanoituksiin.
Julkistamalla tekijöiden nimet ja naamat, sekä puimalla tekoja pitkään julkisuudessa, media tekee näiden hirmutekojen tekijöistä kuolemattomia.
Jos palataan terrori-iskuihin ja erityisesti uskonnolliseen ja/tai poliittiseen terrorismiin, niin media tekee näiden iskujen tekijöistä lisäksi marttyyreja sekä sankareita oman järjestönsä sisällä.
Kuolemattomuus, marttyyrius sekä sankaruus eivät kuulosta kauhean pahalta lopputulokselta, jos elämä on siinä pisteessä, että sen päättäminen olisi ajankohtaista.
Kauheita tekoja kaikki, mutta jopa tekoja enemmän itseäni kuvottaa median tapa nostaa tekijöiden nimet ja naamat esille. Voitaisiinko se lopettaa?