Tasapaino nykyhetken ja tulevaisuuden välillä

future

Tartu hetkeen. Elä hetkessä. Nauti jokaisesta päivästä, sillä jokainen voi olla viimeinen. Elä kuin viimeistä päivää, on tavallaan ihan hyvin sanottu.

Voit saada minä päivänä tahansa diagnoosin tappavasta sairaudesta. Voit ajaa minä päivänä tahansa kuolonkolarin. Tulevaisuutta, johon varauduit, ei välttämättä koskaan tule.

Itselleni hetkessä eläminen tarkoittaa sitä, että pyrin tekemään joka päivä jotain kivaa.

Varaudun myös tulevaan, sillä mielestäni olisi hölmöä olla varautumatta. On mielestäni liian kyynistä olla varautumatta tulevaan sillä perustellaa että vituiksi se menee kuitenkin.

Tulevaisuudesta ei tiedetä mitään. Lait voivat muuttua, voit sairastua tai ilmaston muutos voi tehdä elämisestä helvettiä. Silti siihen pitää varautua.

Osa ihmisistä uhraa koko elämänsä työlleen, rakentaen siitä itselleen monumenttia. Osa uhraa koko elämänsä säästämiseen ja tavoittelee suuria rikkauksia. Rikkaudet ja monumentti eivät lämmitä ketään siinä vaiheessa kun niiden rakentaja puskee koiranputkea. Tai no suuret rikkaudet voivat lämmittää perillisiä, mikäli niitä siis on.

En ole koskaan kyennyt ymmärtämään myöskään altruisteja. Osa ihmisistä käyttää elämänsä siihen, että kaikilla muilla on hyvä olla. Omaa hyvää oloa voidaan sitten tavoitella sitä kautta, että nauttii muiden onnesta. En suostu uskomaan, että kukaan voisi olla onnellinen, ellei panosta edes hieman itseensä.

Löytyy myös ihmisiä, jotka elävät vain hetkessä. Näitä ihmisiä yhdistää kalliit laitteet ja vaatteet sekä pikavippikierre. Nämä ihmiset lyövät ikäänkuin vetoa siitä, että kuolevat pian. Kun he häviävät vedonlyönnin, ei tulevaisuutta tarvitse suunnitella. Edessä on isot laskut ja onneton elämä siihen saakka kun se viimein päättyy.

Elämässä on kyse tasapainosta. Pitää pystyä elämään hetkessä, mutta samalla varautumaan tulevaisuuteen.

Varautuminen tulevaan on spekulointia. Jokaisella on omat visionsa siitä, miltä maailma näyttää 20, 30 tai 50 vuoden päästä. Jokaisen tulisi varautua oman visionsa mukaiseen tulevaisuuteen. 

Jollain ei ole visiota lainkaan. Yleensä hekin toimivat sen mukaisesti.

Itselleni tulevaisuuteen varautuminen tarkoitta sitä, että säästän ja yritän pitää jollain tavalla huolta itsestäni, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Oma hetkessä elämiseni toki pitää huolen siitä, että en säästä tai treenaa itseäni hengiltä, vaan teen kaikkea omasta mielestäni sopivassa suhteessa.

Se tarkoittaa sitä, että rahaa ja aikaa jää myös hauskanpitoon ja mielekkäiden asioiden tekemiseen.

Kun jonain päivänä kuolen, voin olla tyytyväinen siihen elämään, jota elin. Riippumatta siitä, tapahtuuko se huomenna vai 60 vuoden päästä.

1 thought on “Tasapaino nykyhetken ja tulevaisuuden välillä”

  1. Luulen, että tulevaisuuteen varautuminen on nuorena (alle 30-vuotiaana) vielä paljon tärkeämpää kuin vanhemmalla iällä, koska nuoruudessa tehdyt valinnat ohjaavat monissa tapauksissa varsin paljon koko loppuelämän suuntaa. Yksittäinenkin huono ratkaisu kaksikymppisenä aiheuttaa pidempiaikaista tuhoa kuin kuusikymppisenä tehty hölmöily, koska seuraukset kumuloituvat ja lisäksi jäljellä oleva elinaika on erilainen. Ennen ajattelin omassa elämässäni suunnilleen tuolla tavalla kuin kirjoituksessasi sanot. Sitten oivalsin, että kaikkein tärkeimmät tavoittelemani asiat eivät enää ole millään realistisella tavalla minun saavutettavissani, koska en tajunnut tehdä niihin johtavia valintoja kaksikymppisenä. Mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän kannattaa elää hetkessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.