Olen pitänyt hyvää yleissivistystä aina tärkeänä. Olen itse ollut kiinnostunut vähän kaikesta ja siinä vaiheessa kun kiinnostus loppuu, alan huolestua. Koen että tuo kiinnostus kaikkea kohtaan on antanut itselleni varsin hyvän yleissivistyksen.
Hyvä yleissivistys tarkoittaa minulle sitä, että ymmärtää miksi maailma on sellainen kun se on. Sen ansiosta ymmärtää taustoja eri ilmiöille ja osaa laittaa tapahtuvat asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Suomessa peruskoulun yhtenä tehtävänä olisi taata hyvä yleissivistys kaikille suomalaisille. On kohtalaisen turvallista sanoa, että näin ei tällä hetkellä tapahdu. Se, mistä tämä johtuu, on minulle mysteeri.
Hyvä yleissivistys tuo mukanaan mielestäni terveen maalaisjärjen. Terve maalaisjärki puolestaan toimii monessa asiassa selittävänä tekijänä. Muun muassa auttaa siinä, että tunnistaa mikä voi olla totta ja mikä on todennäköisesti keksittyä ja valetta.
Törmään päivittäin aikuisiin ihmisiin, joilla on yleissivistyksessä pahoja aukkoja. Ongelma ei niinkään ole siinä, että ei tiedä miten Suomen eduskunta toimii vaan siinä, että yleensä ihminen täyttää tuon tietoaukon keksimällään tai päättelemällään tiedolla.
Päättelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos päättely tehdään puutteellisilla tiedoilla, ei johtopäätös ole todennäköisesti kovinkaan järkevä tai totuudenmukainen.
Puutteellinen yleissivistys aiheuttaa sen, että ihmisiä on mahdollista manipuloida. Poliitikon on sitä helpompi nousta valtaan, mitä heikompi yleissivistys keskimääräisellä äänestäjällä on.
Ehdokas saattaa luvata esimerkiksi eduskuntavaaleissa asioita, joihin ei kansanedustajalla ole edes päätösvaltaa. Keskimääräinen suomalainen ei tiedä mistä asioista kansanedustaja voi päättää.
Osasyyn suomalaisten heikentyneestä yleissivistyksestä saavat kantaa tiedotusvälineet. Kun isoimmat ja näkyvimmät otsikot väännetään siitä, että Patrik Laine teki taas maalin ja Saara Aalto menestyy hyvin, ei keskimääräinen suomalainen mistään muusta mitään tiedäkään. Eikä mitään pois Patrik Laineelta tai Saara Aallolta, hienoja suomalaisia menestyjiä kumpikin.
Teen kesäisin mökillä paljon ristisanatehtäviä, olen tehnyt lapsesta asti. Olen niissä ollut aina kohtalaisen hyvä, montaa sanaa ei ole jäänyt täyttämättä. Siitä asti kun matkapuhelimella on päässyt verkkoon, olen selvittänyt puuttumaan jääneet googlettamalla, jotta tietäisin seuraavalla kerralla.
Omat isovanhempani ovat huomattavasti Googlea nopeampia hakukoneita. Vastaus tulee yleensä suoraan, koska yleissivistys on hyvä ja he ovat olleet kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta.
Mielestäni hyvä tapa laajentaa yleissivistystä, on pyrkiä oppimaan joka päivä jotain uutta. Itselläni tämä toimii niin, että jos en tiedä jotain, pyrin sen selvittämään. Google on hyvä lähde, kunhan muistaa lähdekritiikin.
Nykyään uusien asioiden oppiminen on helpompaa kuin koskaan. Sinun ei tarvitse lähteä kirjastoon saadaksesi materiaalia, vaan voit opiskella kotisohvalla. Joten tekosyitä huonoon yleissivistykseen ei pitäisi olla. Jos jokaisen suomalaisen yleissivistys olisi hyvällä tasolla, Suomen asiat olisivat huomattavasti paremmalla tolalla.
Itsekin vähän kaikesta kiinnostuneena luonnontieteellisesti ajattelevana humanistina olen huolestunut Suomen yleissivistyksestä. Hyvästä kirjallisuudesta löytyy hyvä pohja, mutta arkielämä on hyvä opettaja. Terassilla olutta juodessa voi tehdä hyviä, jopa järkyttäviä havaintoja todellisuudesta. Itse en omista älypuhelinta, vaikka minulla on web-sovelluskehitykseen liittyviä kursseja suoritettuina korkeakoulutasolta, joten olen todella poikkeuksellinen mies. Tosin olen jo 51-vuotias ja kaikkeen nykyvouhotukseen väsynyt. Itsekin olen pitkänlinjan ristikko- ja sudokumies, joten mukava kuulla, että niitäkin vielä joku muukin tekee. Tähän blogiin päädyin Google-haulla: suomalaisen yleissivistyksen taso.