Alkuvuoden aikana on saanut lukea lakoista monella julkisella alalla. Ensin työtaistelua kävivät sairaanhoitajat, sitten lastentarhanopettajat ja yliopistojen työntekijät. Kaikki haluavat lisää liksaa.
Yleinen mielipide on se, että kaikille, erityisesti sairaanhoitajille ja lastentarhanopettajille, pitää maksaa lisää palkkaa. Lisäksi työoloja pitää parantaa ja työpaikkoja lisätä.
Harva ihminen kuitenkaan ymmärtää, miksi palkkaa maksetaan. Tai siis mikä on se palkan määräytymisen peruste. Päivän byrokraatti kirjoitti tästä loistavan avauksen helmikuun puolessa välissä, joten en avaa tätä tässä sen enempää.
Tiivistyksen edellisen tekstin sisältö: Palkan määrittää työn arvo työnantajalle ja viime kädessä asiakkaalle.
Yksityisellä sektorilla palkka on helppo määritellä. Jos ihminen haluaa lisää palkkaa, pitää hänen arvonsa yritykselle kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen tuloksen pitää parantua, jotta omistat saavat parempaa tuottoa.
Jos tulosparannukseen on vaikuttanut merkittävästi yksittäisen henkilön tai henkilöstön työpanos, on palkan nostaminen ihan perusteltua.
Yksittäisen ihmisen osalta tämä tarkoittaa sitä, että omaa osaamista tai ainakin työpanosta olisi lisättävä, jotta arvoa saisi tuotettua lisää.
Julkisella sektorilla työn arvon ja sitä myöden palkan määrittelevät suomalaiset ihmiset. Rahoitus julkisille palveluille tulee niin sanotusta valtion kassasta, joka käytännössä tarkoittaa verotusta.
Julkisen sektorin ongelmana on se, että vaikka työntekijä kuinka tehostaisi omaa työtään, arvo ei kasva asiakkaalle. Julkiset menot ovat lähinnä kustannuksia, tai ainakin niitä sellaisina käsitellään. Kustannuksia pitäisi yleensä pyrkiä laskemaan, eikä siihen sovi palkkojen nostaminen lainkaan
Yle julkaisi mielestäni erinomaisen laskurin viime marraskuussa. Laskurilla voit siis laskea sen, kuinka paljon maksat itse tällä hetkellä veroja ja mihin verorahasi menevät.
Harva ihminen ymmärtää, että jos julkisen sektorin palkkoja nostetaan, se tarkoittaa sitä, että verotus kiristyy. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita verojaan nostamaan, jotta esimerkiksi sairaanhoitajien palkkaa voitaisiin nostaa.
Olen itse täysin samaa mieltä siitä, että esimerkiksi lastentarhanopettajien ja sairaanhoitajien palkkoja kuuluisi nostaa. Oma kompetenssini ei vaan riitä siihen, että voisin sanoa mistä nuo rahat pitäisi ottaa.
Valtiolla kun ei käytännössä ole muita tuloja kuin verotulot. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yksi lohko budjetissa kasvaa, muiden pitää pienentyä.
Kukaan ei ole ainakaan järkevästi ja selvästi kertonut sitä, mitä lohkoa pienennettäisiin.
Julkisia palveluita yksityistämällä työnarvon määrittäminen helpottuisi. Yleensä vapaa markkinatalous pitää huolen siitä, että palveluiden hinta ja sitä myöden työntekijän tekemän työn arvo työnantajalle määrittyisi oikein.
Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö julkiset palvelut yksityistää, on ainakin yksi asia, johon pitäisi tulla muutos. Tasapäistävä taulukkopalkka.
Olen saanut seurata kohtalaisen läheltä esimerkiksi hoitajien työtä, sillä lähipiirissäni on useita hoitajia. Heiltä kuultujen tarinoiden perusteella uskallan sanoa, että nykyinen tasapäinen taulukkopalkkaus on ainakin täysin väärä tapa maksaa palkkaa.
Mielestäni eräs tuttu hoitoalalla työskentelevä tiivistikin alansa ongelman hyvin: huonolla tai olemattomalla työmoraalilla olevia työntekijöitä on niin iso määrä, että ne työnsä tunnollisesti tekevät ajetaan loppuun.
Kaikille maksetaan samaa palkkaa, onhan se tasa-arvoista.
Pieni huomatus tähän loppuun: en ole julkisen talouden asiantuntija, enkä tiedä sentilleen minkä verran esimerkiksi julkista terveydenhuoltoa rahoitetaan valtion budjetista ja minkä verran asiakasmaksuilla. Tiedän vain sen, että maksamistani veroista noin 16 % menee terveydenhuoltoon ja koulutukseen, kun tuohon lisätään lapsen päivähoitomaksut, nousee ko. kustannus vajaaseen 25%. Se on jo aika paljon, enkä rehellisesti ole valmis tuota summaa nostamaan.