Miten lukea kirja viikossa

Olen auttamattoman hidas lukija. En varmasti ole maailman hitain lukija, mutta osa kirjailijoista julkaisee kirjoja nopeammin, kuin minä niitä luen.

Yöpöydälläni on kirjakasa, ja se kasvaa koko ajan. Olen tuskaillut ja ottanut itselleni vähän painettakin siitä, että pitäisi lukea paljon enemmän. Lukeminen opettaa, helpottaa tekstin tuottamista, parantaa yleissivistystä ja mielestäni parantaa myös suullista ulosantia.

Törmäsin keväällä tähän artikkeliin lukemisesta ja se mullisti oman tapani lukea. Jos et jaksa lukea artikkelia, niin referoin sisällön myöhemmin.

En ole akateemikko, enkä ole koskaan joutunut opiskellessani lukemaan valtavaa kasaa kirjoja. Olen itseasiassa selvinnyt kaikista opiskeluistani sillä, että olen vain silmäillyt kirjat läpi.

Jostain syystä en kuitenkaan ole toteuttanut tuota samaa taktiikkaa lukiessani koulun ulkopuolella.

Olen aina kuvitellut, että kirjat pitää lukea kannesta kanteen ja sisältö pitää jotenkin sisäistää. Näin ei tietenkään ole. Riittää että kirjan sisältö ja ennen kaikkea pointti jää mieleen. Tämä koskee tietenkin vain “tietokirjoja” kaunokirjallisuudesta pitää nauttia ja sen lukemista koskevat täysin eri säännöt.

Miten luet tietokirjan nopeasti

Mainitsemassani artikkelissa kerrottiin mielestäni varsin hyvä prosessi tietokirjallisuuden kohtalaisen nopeaan lukemiseen. Itse en ole päässyt artikkelin lupaamaan “kirja viikossa” tahtiin, mutta syy siihen on omassa ajanhallinnassani ja siinä valinnassa, että välillä katson mieluummin jalkapalloa kuin luen.

Muutaman kirjan olen onnistunut lukemaan 3-4 päivässä, mutta yleisesti kirja viettää lukuvuorossa hieman reilun viikon.

Tällä prosessilla olen kuitenkin moninkertaistanut lukemieni kirjojen määrän:

1. Tutustu kirjailijaan. Kirjailijaan tutustuminen saa sinut ymmärtämään paremmin kirjan näkökulmaa. On äärimmäisen tärkeä tietää, millainen tausta kirjoittajalla on, jotta ymmärtää kirjassa esitettyjä väittämiä ja “faktoja”. Tämä auttaa myös asettamaan kirjan sisällön oikeaan perspektiiviin. On iso ero onko kirjoittajalla 40 vuoden kokemus aiheesta vai onko kirjoittaja vain tarkkaillut aihetta.
2. Lue kirjan nimi, alaotsikko, kannet ja sisällysluettelo. Nämä lukemalla saat selville kirjan pääväittämät ja ns. “ison kuvan”. Todennäköisesti pystyt tämän tehtyäsi kertomaan kirjan perusajatuksen jollekin joka ei kirjaa ole vielä lukenut.
3. Lue “intro” ja yhteenveto/lopputulos. Yleensä kirjan aihe käydään läpi kokonaisuudessaan sekä alussa, että lopussa. Välissä kerrotaan tarkemmin miten lopputulokseen päästiin. Lue nämä molemmat sanasta sanaan. Saat hyvän kuvan siitä, mitä loppukirja todennäköisesti sisältää ja mitä voit odottaa kirjasta saavasi.
4. Lue/silmäile jokainen luku. Lue luvun otsikko ja hieman kappaleen alkua. Sen jälkeen silmäile jokainen alaotsikko. Lopulta lue luku läpi siten, että luet jokaisen kappaleen ensimmäisen ja viimeisen lauseen. Se, kuinka paljon pitää oikeasti lukea, riippuu täysin kirjan aiheesta. Itse olen huomannut, että joissain, aiheeltaan hieman vaikeammissa kirjoissa, joudun lukemaan paljon kappaleita kokonaan, jotta ymmärrän pointin. Joissain kirjoissa voin harppoa melkein kokonaisten lukujen yli, jos aihe on minulle jo entuudestaan tuttu.
5. Lue sisällysluettelo uudestaan. Päätä lukemalla sisällysluettelo vielä kokonaan. Tämä antaa vielä sinulle hyvän kuvan kirjasta ja muistuttaa sinua siitä, mitä juuri luit.

Riippuen kirjasta, itse teen vielä muistiinpanoja lukiessani tai lukemisen jälkeen. Näin minulle jää kirjasta ajatuksia ja saan paljon helpommin uusia ajatuksia arkeeni.

Se voi olla, että tämä oli sinulle täysin tuttua. Itselleni tämä ei ollut, ennen kuin kokeilin. Muutama ensimmäinen kirja meni opetellessa. Mutta sen jälkeen kun prosessi tulee tutummaksi, alkoi kirjapino pöydälläni kutistua. Edellinen kirja, joka pinosta poistui, oli Christopher Steinerin “Automate This”.

Jos prosessi ei ole tuttu, kannattaa kokeilla sitä. Tästä oli apua minulle, toivottavasti saat myös sinä saat jotain irti.