Mitä isä minulle merkitsee

father

Sain viettää tänään ensimmäistä isänpäivääni. Kun käskystä esitin aamulla nukkuvaa, jotta minut voidaan tulla herättämään valmiiseen aamupalapöytään, rupesin miettimään omaa isäsuhdettani ja ylipäätään isän merkitystä.

Lapsena sanoin kavereilleni, että isäni tekee laivoja. Kuten tekikin ja tekee yhä. Työnimike ja tehtävät ovat Turun telakalla vaihtuneet niin moneen kertaan, että turvallisilla vesillä olen vain, jos totean isäni olevan metallityömies.

Oma isäni ei ole koskaan ollut mikään suuri opettaja, eikä hän sitä ole yrittänyt ollakaan. Isä oli lapsena se henkilö, jonka kanssa oli mukavampi käydä kaupassa. Isän sai melkein aina puhuttua ostamaan karkkia.

Isälläni on hyvin käytännönläheinen ote elämään. Suuria filosofin elkeitä ja isoja elämänohjeita isäni antaa vain muutaman saunaoluen juotuaan. Sen sijaan pieniä, mutta tärkeitä ohjeita elämään olen saanut valtavasti.

Isä opetti itselleni tärkeät kotityöt, kuten lumien auraamisen ja ruohon leikkaamisen. Myöhemmin isäni delegoi nuo työt minulle, jotta sai itse nukkua pidempään.

Tässä neljä isointa opetusta, jotka oman isäni puheesta on itselleni jäänyt:

  • Tätikin olisi setä, jos sillä olisi munat

Isäni suosikkisanontoja. Sain yleensä kuulla tämän siinä vaiheessa, kun rupesin jossittelemaan miten jonkun asian olisi pitänyt mennä. Käytännönläheisenä miehenä isäni ei erityisesti perusta jossittelusta. Ainakaan menneiden jossittelusta. Se mikä on tapahtunut, on tapahtunut ja sitä on turha jossitella.

  • Paskan hajussa kasvaa, jos siellä jaksaa olla

Konkreettisimmin sain kuulla tämän kun valitin että vessassa on paha haju. Jotenkin syvällisesti otin tämän niin, että jos kestää vähän vaikeuksia, niin tulee paremmaksi. Voi olla että tulkinta isäni letkautuksesta oli liiankin syvällinen, mutta itselleni se on toiminut vaikeina hetkinä hyvänä ohjenuorana. Ja konkreettisestikin: kestin sitä paskan hajua vessassa vuosia ja minusta tuli iso.

  • Köyhän ei kannata ostaa halpaa

Tämä elämänohje tulee oikeastaan enemmän tekojen, kun varsinaisen sanomisen muodossa. Isäni on aina ostanut laatua ja opettanut tuon periaatteen myös itselleni. Niinä harvoina kertoina, kun isä on ostanut jotain tusinatavaraa, olen saanut kuulla sen, miten sellaista ei kannata ostaa.

Toki laatu saattaa joskus olla myös halpaa, mutta se pitää tietää. Konkreettisimmin tämä näkyy isän autoissa. Vanha mersu, erityisesti W124-korimalli, on paras. Isäni osti hiljattain uudemman auton. Vieraillessani eilen isänpäivän merkeissä sain jälleen kuulla, miten nuo uudemmat ovat ihan paskoja ja kaikki maksaa.

  • Itku pitkästä ilosta ja pieru kauan nauramisesta

Lapsena tämä toimi konkreettisesti. Riittävän pitkään kun tanssi villasukilla laminaattilattialla, kolahti pää varmuudella sohvapöydän kulmaan ja sai komean reiän takaraivoon. Tai kun riittävän pitkään korvaa isän vodkapullon sisältöä vedellä, saa nähdä demonstraation, miten koskenkorva syttyy palamaan korkissa ja miten tämä toinen samanvahvuinen ei sytykkään. Siinä sitten monen viikon riemuisen naureskelun jälkeen on ainakin kuvainnollisesti paskat housuissa.

Aikuisiällä isäni merkitys on kasvanut entuudestaan. Vaikka vaimoni vinoileekin minulle, että soitan isälleni ainoastaan jos autossa on vikaa. Isä yleensä tietää mikä on vikana ja mitä kannattaisi tehdä, niin auton kuin kaiken muunkin mekaanisen kanssa.

Isä on minulle ennen kaikkea tukipilari, jonka puoleen voin kääntyä vaikeampina aikoina. Isä on ollut kantamassa kanssani sohvaa keskellä päivää kipeän selkänsä kanssa, koska en saanut ketään muutakaan, eikä minulla ollut autoa.

Isä hankki minulle työpaikan, kun sitä lukion jälkeen ennen armeijaan menoa tarvitsin. Vaikka taustalla olikin opetus siitä, että pitää käydä kouluja, jotta ei paskahommiin enää joudu.

Kun yhden kerran tähänastisen elämäni aikana olen sössinyt raha-asiani niin, että olen tarvinnut taloudellista tukea, isäni kysyi miettimättä: “kuinka paljon tarvitset”.

Isäni oli viimeinen henkilö, joka poistui häistäni, koska “eihän sitä oman poikansa häistä voi ensimmäisenä poistua”.

Sellainen on isä minulle. Maailman paras, enkä vaihtaisi mistään hinnasta toiseen.

Isä sai tänä vuonna isänpäivälahjaksi kaktuksen. Isoisä sai Tuomas Kyrön Uuden urheilukirjan ja toinen isoisä kynttilän haudalleen. Isoisistä voisi kirjoittaa toisen ja kolmannen tekstin, mutta tyydytään nyt vain siihen ensimmäiseen isään.

Kun vaimoni toi poikamme aamulla rintani päälle, ja sain kuolalätäkön kaulalleni kovan “göö”-huudon saattelemani, tunsin olevani maailman onnellisin mies. Minun tehtäväni on olla pojalleni sellainen isä, että hän kokee samoin minusta, kuten minä koen nyt omasta isästäni.

Se ei ole ihan helppo tehtävä.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.