Jos me olemme laiskoja, mitä onkaan vielä edessä

restricted

Omaa sukupolveani haukutaan usein laiskaksi ja saamattomaksi. Haluamme kaiken heti tekemättä itse mitään. Meille työelämässä on kuuleman mukaan tärkeintä se, että on mukavaa. Sukupolveani kutsutaan milleniaaleiksi.

Jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä “milleniaaleista”, eikä se liiemmälti itseäni liikuta.

Syitä tähän sukupolveni käytökseen voidaan hakea monesta suunnasta, joista yksi on lapsuutemme aikana vallinneet kasvatusmetodit. Tätä näkökulmaa avaa erittäin ansiokkaasti Simon Sinek, tässä youtubestakin löytyvässä haastattelussa.

Lyhyt tiivistys syistä seuraavassa:

  • Olemme vapaan kasvatuksen tuotteita
  • Olemme aina saaneet mitä olemme halunneet
  • Kasvatuksessa tärkeää on ollut ettei tule paha mieli
  • Meitä ei ole opetettu pärjäämään elämässä

Varmasti kaikki totta, ainakin joidenkin ihmisten osalta. Onneksi itselläni oli kotona riittävä kuri ja ainakin lapsena tuntui ettei mitään saanut ilmaiseksi.

Olen itse joutunut pohtimaan viimeisen reilun kahden vuoden aikana paljonkin kasvatukseen liittyviä asioita. Toki juniorivalmennuksen takia aiemminkin, mutta oman lapsen saaminen vei pohdinnan ihan toisiin mittasuhteisiin.

Avaamatta sen enempää omia kasvatuksellisia perusajatuksiani, olen huolissani siitä, mihin yhteiskunta nuoria vanhempia ohjaa.

Viime viikolla pohdittiin tosissaan sitä, miten kouluissa ja päiväkodeissa pärjätään alkuviikon lakon aikaan. Kun ruokaa siis eivät teekään ammattilaiset, niin maailma tuntui kaatuvan päälle. Huvittavin oli tämä Turun Sanomien artikkeli.

Artikkelissa erään päiväkodin johtaja oikeasti pohtii sitä, estävätkö hygieniasäädökset omien eväiden syömisen. Oletan että tulkitsen kommentin väärin, mutta pelkään sen tarkoittavan sitä, että eväiden tekijöillä pitäisi olla hygieniapassi.

Muutama vuosi sitten Helsingissä tehtiin lastensuojeluilmoitus, koska 5-vuotias lapsi leikki pihalla yksin. Kuulin muutama vuosi sitten, että turkulaisessa koulussa ei saanut tehdä liikunnan tunnilla kuperkeikkoja, koska joku voi loukata itsensä. Koulussa ei ala-asteella saa antaa numeroita, koska se on eriarvoistavaa. Eikä muuten ala-astetta saa enää sanoa ala-asteeksi, vaan oikea termi on alakoulu. Ala-astekin on kuulema eriarvoistavaa.

Tähän suuntaan yhteiskunta on oikeasti menossa. Mitään ei saa tehdä, ellei sinulla ole siihen koulutusta ja viranomaisten vaatimia lupia.

Olen kieli poskessa puhunut siitä, että kohta vaaditaan lastentarhanopettajan koulutus ennen kuin saa hankkia lapsia. Tosin nyt minua heitto jo kaduttaa, koska näen sen oikeasti mahdollisena.

Evoluutio toimii niin, että liian heikot yksilöt putoavat pois. Suomalainen sosiaaliturva pitää huolen siitä, että näi ei käy. Joku voi tästäkin olla eri mieltä, mutta näin se suurinpiirtein on.

Olen sitä mieltä, että osittain yhteiskunta hyysää ihmisiä jo liikaa, sillä jokaiselta pitäisi edellyttää jonkinlaiset perustaidot elämään. Näihin kuu muun muassa kyky hankkia ravintoa, jolla pysyy hengissä.

Millaisia tulevat sukupolvet ovat, jos omaani pidetään jo lähestulkoon työhön kykenemättömänä? Millaisia lapsia kasvaa sellaisessa yhteiskunnassa, ainoastaan nukkumiseen ei vaadita tutkintoa tai kurssia?

2 thoughts on “Jos me olemme laiskoja, mitä onkaan vielä edessä”

  1. Kiitos siitä, että kirjoitit nämä ajatukset tekstiksi. Katselin tuon Simon Sinek -videon ja päässäni jyskytti melkein koko ajan ajatus: “Miksi ihmeessä tätä monologia ei julkaistu tekstinä? Mitä lisäarvoa videoformaatti muka tuo, jos video on melkein pelkkää yksinpuhelua?”

    1. Tuo video taitaa olla muutaman vuoden vanha. Nykyäänhän löytyy ihan hyviä softia, jotka tekevät englanninkieslisestä videosta suoraan kopion myös tekstimuotoon. Englannista nuo tunnistukset alkavat olla aika hyviä. Video toimii toki joillekin paremmin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.