Aikanaan kuviteltiin, että maa on litteä. 500-600 vuotta ennen ajanlaskun alkua heräsi teoria siitä, että maa olisikin pyöreä. Tämän todistamiseen meni muutama sata vuotta.
Todistelusta huolimatta osa ihmisistä piti litteää maata totuutena hyvin pitkään. Muun muassa Kiinassa vuonna 1609 painetussa tietosanakirjassa maa esitetään yhä litteänä.
Nykyäänkin löytyy vielä ihmisiä, jotka näin uskovat.
Kun joku kertoi minulle 20 vuotta sitten jonkun asian totena, oli kohtalaisen helppo uskoa se. Tai oikeastaan asiat tuli uskottua sen takia, että niiden vääräksi todistaminen oli vaikeaa.
Muistan edelleen, miten kerroin eräälle luokkakaverilleni koulussa, miten lapsia tehdään. Meillä kun sattui olemaan kuvitettu tietokirja, nimenomaan se painos, jossa oli aakkosten loppuosa. Kerroin kaverille myös lähteeni, mutta hän ei suostunut uskomaan ellei näkisi todistetta itse. Niinpä menimme koulun jälkeen huoneeseeni pänttäämään tietokirjan aukeamaa “Yhdyntä”. Todistamisen jälkeen kaverini uskoi.
Moni asia, joka oli minulle faktaa, muuttui sen jälkeen kun sain tietokirjan käsiini. Kun kuulin jonkun uuden faktan, kävin tarkistamassa asian kirjasta. Jos kirjassa ei asiasta puhuttu, niin lähtökohtaisesti asian uskoin. Koska jos jotain ei voi todistaa valheeksi, sen on pakko olla totta. Ainakin lapsen mielestä.
Kun kuulen nykyään jonkun uskomattomalta tuntuvan asian, kaivan puhelimen taskustani ja googletan asian. Kuulin aikanani muun muassa väittämän, että ananas on englanniksi pineapple, siksi koska sitä luultiin ensin kävyksi. Puhelin taskusta, ja alle minuutissa pääsin korjaamaan itselleni tuon faktan.
Itseasiassa sitä ei luultu kävyksi, vaan se muistutti käpyä. Samassa kävyn nimi muuttui pineapplesta pine coneksi. (Ananaksen suomenkielinen nimi muuten tulee Tupi-kielen sanasta “nanas”, joka tarkoittaa erinomaista hedelmää).
Faktan elinikä siis lyhenee jatkuvasti. 2000 vuotta sitten jokin asia saattoi pysyä faktana satoja vuosia, kunnes tiede osoitti asian oikean laidan. Tieteen ja teknologian kehitys on tarkoittanut sitä, että asioiden oikea laita saadaan selville paljon nopeammin.
Faktan lyhenevä elinikä tarkoittaa sitä, että on entistä helpompaa uskoa keksittyihin faktoihin tai trenditermiä käyttääkseni: vaihtoehtoisiin faktoihin.
Se tarkoittaa myös sitä, että ilman jatkuvaa mielenkiintoa ja asioiden tutkimista on helppo elää harhaisessa maailmassa. Kun kuulet tänään asian, jonka tiedät olevan totta, ei se välttämättä ole sitä enää huomenna. Kun kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2006, Pluto oli planeetta. Jos olisin kirjoittanut seuraavan syksynä, se ei olisi sitä enää ollut.
Ymmärrän sen, että lapset elävät helposti valheellisten totuuksien keskellä, koska lähdekritiikki ja asioista selvää ottaminen eivät ole synnynnäisiä taitoja, vaan ne pitää oppia.
Mutta se, että aikuinen ihminen ei viitsi selvittää asioiden oikeaa laitaa, on mielestäni käsittämätöntä. Erityisesti, mikäli asialla on iso merkitys omaan elämään.