Ennen isäksi tulemista olin kuullut paljon lätinää siitä, miten koko elämä muuttuu lapsen syntyessä. Prioriteettien ja oikeastaan kaiken mahdollisen ja mahdottoman piti hypätä täysin päälaelleen ja elämän piti mullistua. Pidin suurta osaa tuosta hölynpölynä ja tyhjänä höpötyksenä, kuten se paljolti onkin.
Reilu kuukausi sitten todistin esikoiseni syntymän ja nyt ensimmäisen kuukauden aikana opit ovat selvät. Elämäni ei mullistunut siinä mielessä, että nykyinen pallon tallaaminen olisi jotenkin täysin erotettavissa entisestä.
Tässä asiat, jotka isäksi tuleminen on minulle elämästä opettanut. Seuraavat perusperiaatteet pätevät niin pienen lapsen kanssa, kuin työelämässäkin.
1. Esiintymistaidot ovat kaikki kaikessa
Ei ole mitään niin tuskastuttavaa, kuin kyvyttömyys esittää loistavaa sisältöään. On aivan sama, vaikka osaisit kaikki lasten laulut ulkoa, jos et osaa niitä uskottavasti esittää. Toisaalta jos ulosanti on hyvää, niin ei ole väliä mitä laulat ja millä sanoin, kunhan näytät ja vaikutat siltä että osaat asiasi.
On aivan sama onko ideasi hyvä vai huono, jos osaat esittää asiasi vakuuttavasti ja vaikutat itsevarmalta.
Junnu Vainion “Vanhoja poikia viiksekkäitä” toimii parhaiten nukkumaan mentäessä, “The Imperial March” on ihan hyvää vaipanvaihtomusiikkia.
2. Rutiinit ovat tärkeämpiä kuin levon määrä
Olen ollut aina huono nukkumaan. Olen nukkunut vähän ja ennen kaikkea epäsäännöllisesti. Nukahtaminen on yleensä kestänyt pitkään.
Lapsi on pakottanut rutinoituneeseen unirytmiin, jossa nukkumaan mennään suurinpiirtein samaan aikaan, yöllä herätään samaan aikaan ja aamulla noustaa ylös samaan aikaan.
Olen ollut paljon virkeämpi kuin ennen, vaikka olen nukkunut vähemmän.
3. Kuntoilu on elinehto
Ennen lapsen syntymää keksin helposti 50 tekosyytä, miksi en tänä aamuna jaksa lähteä lenkille tai mennä salille. En keksi enää.
Olen huomannut, että jos en aamulla kuntoile, päivä menee täysin ohi. Vaikka unohtaisi täysin terveysvaikutukset, niin 45-60 minuutin salitreeni aamulla ennen töihin lähtöä pitää vireystilan korkealla ja ennen kaikkea päänupin kunnossa.
Niinä päivinä kun olen keksinyt tekosyyn olla kuntoilematta, olen ollut kiukkuinen, väsynyt ja erittäin epämiellyttävä ihminen.
4. Elämä ilman kalenteria on mahdotonta
Olen ollut aina kohtalaisen hyvä hallinnoimaan omaa aikaani. Nyt kun aika “vähenee” koko ajan, on hyvä ajanhallinta entistä tärkeämpää.
Ilman kalenteria, ei elämästä tulisi mitään. Olen muuttunut entistä pedanttisemmaksi oman kalenterini suhteen, jos menoa ei lue kalenterissa, sitä ei ole olemassa. Ja jos kalenterissani lukee että nyt on aika lukea kirjaa, niin kaiken muun tekeminen on ehdottomasti kiellettyä.
Luonnollisesti elämässä pitää olla myös kalenterin ulkopuolista elämää, mutta sitä varten on olemassa lomat ja viikonloput.
5. Läsnäolo on se juttu
Kalenterini on aina ollut täynnä. En ole oikein osannut vain olla tekemättä mitään. Kotonakin pitää koko ajan olla joku projekti jota pääsee säätämään, ettei vaan joudu istumaan vain sohvalla.
Kun kalenteri on entistä täydempi, niin 100% sitoutuminen kulloinkin tehtävään aktiviteettiin on kaikista tärkeintä. Kun olen kotona lapsen kanssa, niin siihen pitää keskittyä. Kun suunnittelen töissä uutta mainoskampanjaa, kaikki muu pitää sulkea ulkopuolelle.
Multi-tasking tappaa paitsi kaiken tehokkuuden, myös kaiken nautinnon siitä mitä olet tekemässä. Eivät kaikki “Carpe Diem” yms. viisaudet ole täysin tuulesta temmattuja.
6. Oma aika on välttämätöntä
Koska kalenteri on täynnä aamusta iltaan ja kaikki “ylimääräinen” aika tulee vietettyä lapsen kanssa, on ehdottoman tärkeää varata aikaa myös itselleen.
Itse pyrin löytämään tuota aikaa illoista ja aamuista. Tuon ajan käytän johonkin rentouttavaan, kuten pelaamiseen, jalkapallon katsomiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen.
Yhdessä kuntoilun kanssa, oma aika auttaa pitämään pään järjestyksessä ja järjen päässä.
Vaikka suurin osa kaikesta siitä mitä kuulin ennen lapsen syntymää onkin osoittautunut höpötykseksi, niin siitä olen samaa mieltä, että syntymä tavallaan muuttaa elämää. Tai jos ei nyt suorastaan muuta, niin ainakin opettaa katsomaan maailmaa hieman eri perspektiivistä.