Muutosvastarinta on ihmiselle yksi luonnollisimmista asioista. Suurin osa ihmisistä haluaa säilyttää nykytilanteen ja pelkää muutosta, koska se saattaa tarkoittaa huonompaa huomista.
Usein se sitä tarkoittaakin, mutta nimenomaan muutosvastarinnasta johtuen.
Olen itse joutunut painimaan muutosvastarinnan kanssa niin töiden parissa yritysmaailmassa kuin lasten valmentamisen parissa.
Työelämässä pelätään yleensä uusia, jokapäiväiseen työhön liittyviä muutoksia. Esimerkiksi ohjelmistouudistuksia, uusia työvälineitä, uusia rekrytointeja tai ylipäätään muuttuneita toimintaohjeita.
Junioriurheilun parissa pelot ovat varsin samanlaisia. Pelätään uusia toimintatapoja, uusia pelaajia sekä kaikista luonnollisimmin uusia valmentajia ja muita toimijoita.
En väitä olevani mikään muutosvastarinnan torjunnan supersankari, mutta tässä oman kokemukseni mukaan parhaat keinot sen nujertamiseen.
1. Osallistaminen
Ota ne ihmiset mukaan suunnitteluun, joiden elämään muutokset vaikuttavat. Erityisesti työelämässä olen huomannut, että mitä enemmän ihmiset kokevat olevansa mukana muutosprosessissa, sitä vähemmän he sitä vastustavat.
Kohtalaisen pienellä vaivalla saat ihmiset esimerkiksi istumaan hetkeksi alas ja kertomaan omia ideoitaan muutoksen toteuttamiseksi, sekä kertomaan omia pelkojaan siitä miten muutokset vaikuttavat. Tällä tavoin saat hyvän listan asioista, joita tulisi ottaa huomioon muutosprosessissa.
Osa ihmisistä kokee olevansa osallisia jo siinä vaiheessa kun pyydetään mielipidettä, vaikka mielipide ei mihinkään vaikuttaisikaan. Kannattaa kuitenkin pyrkiä ottamaan huomioon mahdollisimman moni mielipide, sekä tietenkin osoittaa, että pelot ovat turhia.
2. Tiedottaminen
Huono tiedottaminen tai sen totaalinen puuttuminen on varmin tie katastrofiin. Olen ollut itse mukana monessa tilanteessa, jossa jotain on haluttu muuttaa ja tiedotus on puutteellista.
Kuten aiemmin totesin, suurin osa ihmisistä pelkää muutoksia. Ja ennen kaikkea sitä mitä muutokset saattaisivat tehdä omalle työlle. Kun muutos lyödään naamalle yhtäkkiä, ilman että siihen ehtii valmistautua, on vastarinta todennäköisesti erittäin vahvaa.
Avoin ja riittävä tiedottaminen antaa mahdollisuuden valmistautua muutoksiin. Lisäksi se avaa ihmisille mahdollisuuden esittää omia kysymyksiään sekä mahdollisia ongelmiaan. Tämän hyödyn kerroin jo edellisessä kohdassa.
3. Muutoksen hyötyjen osoittaminen
Muutosvastarinta vähenee merkittävästi, jos tulevan muutoksen hyödyt ovat helposti osoitettavissa. Hyötyjen osoittaminen voi olla toisinaan vaikeaa, mutta siihenkin on olemassa keinoja, luonnollisesti muutoksen laadusta riippuen.
Yksi erittäin toimiva keino on pyytää ihmisiä kertomaan ongelmia tai haasteita, joita he nykyisessä työssään kokevat. Mikäli tehtävä muutos koskee hyvin pientä osaa ihmisen jokapäiväisestä työstä, kannattaa kysymystä hieman rajata ja ohjata ihmiset pohtimaan sitä osaa omasta työstään, jota muutokset koskisivat.
Kun saat ihmisiltä vastaukset, on työsi yksinkertaista. Käy jokainen ongelma läpi, kirjaa ylös mitkä ongelmat saadaan tällä muutoksella ratkaistua ja kerro miten. Tämän jälkeen esität omat vastauksesi.
Tämäkin on toki ihmisten osallistamista, mutta tällä tavoin saat myös osoitettua muutoksen hyödyt.
Jos muutoksella ei ratkaista yhtään ihmisten ongelmaa, kannattaa itse miettiä onko muutos oikeasti tarpeen.
4. Hyvä suunnittelu ja riittävä ohjeistus
Mikäli muutos on laaja, niin sen toteutus on suunniteltava hyvin. Suunnitteluun kuuluu olennaisena osana riittävän dokumentaation laatiminen sekä joissain tapauksissa koulutuksen järjestäminen.
Ohjeistus pitäisi saada sille tasolle, että ihmisillä on jonkinlainen turva takanaan, jos eivät muuttuneissa olosuhteissa osaakkaan toimia.
5. Pilotointi
Jos on mahdollista, niin muutosten tekeminen voi kannattaa jakaa osiin. Esimerkiksi jonkin muuttuneen käytännön pilotointi pienellä ryhmällä voi olla hyvä tapa saada käytännön kokemusta uudesta käytännöstä.
Tämä helpottaa muutoksen hyötyjen osoittamista, sekä auttaa muutoksen myymisessä muille.
Tällä tavoin on myös hyvin helppoa huomata mikäli jokin osa uusissa käytännöissä ei toimi. Tällöin on vielä mahdollista vaihtaa suuntaa, kun suunnanmuutos pitää toteuttaa vain pienen ryhmän kanssa.
Tässä olivat omaan kokemukseeni pohjautuen parhaat keinot muutosvastarinnan torjumisessa. En väitä niiden olevan mitenkään autuaaksitekeviä tai mullistavia, mutta ainakin omasta mielestäni ne toimivat.
Onko sinulla jotain hyviä jippoja muutosvastarinnan murtamisessa? Jaa ne vapaasti kommenteissa!